Kiteinen ”sokerilumi” on vanhaa suurikiteistä pakkaslunta, joka syntyy talven mittaan lumikiteiden ajoittain sulaessa auringon tai maan lämmöstä tai vesisateen hävittäessä lumikiteiden hennot sakarat. Lumikiteet ovat kuin pikkuruisia jääkuutioita. Samanlaista lunta syntyy jäätävästä sateesta. Tuulen pitkiä matkoja ajama kinostunut lumi voi myös muistuttaa pieniä jääpallosia. Kiteet voivat olla jopa pari millimetriä kooltaan. Tällaisesta lumesta iglun rakentaminen on vaikeaa erityisesti kovassa pakkasessa, mutta ei mahdotonta. Onnistuminen vaatii huomattavaa varovaisuutta ja pehmeää otetta pakkaamisessa. Lumen esikäsittely lapiolla kaapimalla ennen muottiin nostamista on myös tärkeää.

 Sokerilumi on hankala rakennusmateriaali, mutta siitä tehty iglu on jähmetyttyään erittäin luja. Jos perusta on tukeva, tällainen iglu kestää pitkälle kevääseen. Jos lumi pyrkii valumaan muotin alareunassa olevista raoista, kannattaa rako sulkea esim. käsivarrella painamalla, tai tukkia sopivalla lumikokkareella.

 Puuteri eli vitilumi on äskettäin satanutta lunta, jossa kiteiden sakarat ovat vielä jäljellä. Nämä sakarat ja särmät tarttuvat helposti toisiinsa, joten tällaisen lumen pakkaaminen on helppoa, eikä muotin käsittelyssä tarvitse olla aivan huippuvarovainen. Puuterilumi-iglu kestää myös pitkään, jos se rakennetaan huolella ja lumi kerätään alla kuvatulla kaapimis-tekniikalla. Usein pehmeän uuden lumen kerros on varsin ohut, ja sen alla on suurikiteistä lunta. Sekoittamalla näitä lumityyppejä saat lujemman seinärakenteen.

Ilman lämmetessä keväällä lumi on pehmeää. Nuoskalumen pakkaaminen muottiin on helppoa. Voit paiskata lumen muottiin vaikka kuinka kovaa, ja blokki pysyy ehjänä. Saat myös lattian tallotuksi tukevaksi, eikä keskustappi pyri irtoilemaan. Nuoskalumi on helpoin rakennusmateriaali. Jäätyessään se muuttuu taas hankalasti käsiteltäväksi sokerilumeksi. Keväällä lumikinoksesta voi löytää jäätä ja sohjoa. Joskus sohjolumi on niin lämmintä että blokit eivät pysy koossa. Silloin voi iglun yrittää rakentaa varjoisaan rinteeseen. Jos käytettävissä on sekä sohjoa että varjossa ollutta pakkaslunta, nämä kannattaa myös sekoittaa ennen muottiin nostamista.

Lumen kaapiminen
Kerää lumi kaapimalla se lapiollisen kokoiseksi kasaksi. Lumenottopaikka pysyy tasaisena ja siitä on helppo ottaa lunta sopiva määrä. Lapioimalla saat epätasaisen lumenottopaikan, ja paljon kokkareita ja paakkuja muottiin.

Kaavi lumikasa iglun viereen, josta lapiomies nostaa sen heti muottiin. Kaapiva liike lämmittää lumikiteitä. Ne myös pyöristyvät ja lumi tiivistyy. Erittäin tärkeää tämä on, kun rakennat sokerilumesta kovassa pakkasessa. Olemme huomanneet, että lumiblokista tulee kestävin, jos lumi nostetaan muottiin 15 sekunnin sisällä kokoon kaapimisesta. Jos tästä huolimatta blokit murtuilevat ja putoilevat, on lunta syytä käsitellä vielä perusteellisemmin, ja varottava erityisesti kolauttelemasta tai tönimästä muottia tai salkoa blokkia pakattaessa.

Jos lumikinoksessa tulee vastaan jääkerros, kaavi ensin käyttökelpoinen lumi pois pinnalta, ja sitten hakkaa jää rikki, Voit käyttää jääkiteet muun lumen joukossa rakentamiseen.

Lämpimällä ilmalla nuoskalumi on niin takertuvaa, että sen kokoon kaapiminen ei onnistu. Toisaalta sitä ei tarvitse erityisesti enää lämmittääkään ennen muottiin laittamista, joten tällaista lunta voi vain lapioida suoraan kinoksesta muottiin. Muottimies rikkoo mahdolliset paakut pakatessaan muottia.